Aurinkoinen kesäpäivä Suomessa: kuntotarkastaja saapuu kohteeseen rantasandaalit jalassa, ilman kameraa. Edellytykset hyvän kuntotarkastusraportin tuottamiseksi tipahtavat saman tien lähes olemattomiksi. Mietin, pääseeköhän tuo edes kiipeämään katolle.
 
Rantasandaalit johdattavat tarkastajan kiinteistön alapohjan luokse. Vatsaa on kuitenkin kertynyt sen verran, että tarkastaja ei sitä pääse tutkimaan. Kiinteistön ostaja, myyjä sekä minä kiinteistönvälittäjän ominaisuudessa päätämme suorittaa alapohjan tarkastuksen keskenämme. Selän takaa kuuluu kuntotarkastajan huuto: ”Näkyykö siellä mitään?”. Nappaamme hänelle valokuvan – minun kameraani käyttäen.
 
Kiinteistönvälitys
 
Tämä oli esimerkki elävästä elämästä. Asiakkaat eivät aina käytä välittäjän suosittelemaa tarkastajaa, vaan valitsevat hinnan perusteella halvimman. Kuntotarkastajana saa tällä hetkellä toimia kuka tahansa ilman erityisiä pätevyysvaatimuksia, mikä pahimmillaan johtaa edellä mainittuihin katastrofeihin. Kyseinen tarkastaja laskutti ”palveluistaan” – toki edullisemmin kuin pätevät tarkastajat – mutta mistä asiakas loppujen lopuksi edes maksoi? Siitä, että tarkastaja käveli talon ympäri eikä sisällyttänyt edes kuvia kirjalliseen raporttiin? Että tarkastus ei lopulta tuonut kaupan kummallekaan osapuolelle oleellista tietoa kohteesta?
 
Asiantunteva kuntotarkastus tuottaa puolueetonta tietoa kohteen rakennusteknisestä kunnosta, korjaustarpeista ja mahdollisista vaurioriskeistä. Kiinteistökaupoissa yksi keino välttyä riitatilanteilta on kuntotarkastuksen teettäminen kiinteistöön. Tarkastuksen teettäjän tulisi kuitenkin aina varmistua siitä, että tarkastuksen suorittava taho noudattaa hyväksyttyjä suoritusohjeita (KH 90-00394) ja toteuttaa tarkastuksen hyvän asuntokaupan kuntotarkastustavan mukaisesti. 
 
Kiinteistökaupat ovat iso juttu, joten ne kannattaa tehdä turvallisesti!