Mitä asunnon ostajan tarkastusvelvollisuuteen sisältyy?

Asunnon ostaja ei ostamisen jälkeen voi vedota virheisiin, jotka hänen olisi pitänyt tarkastuksessa havaita, tai virheisiin, jotka ostajan olisi muutoin pitänyt tietää esimerkiksi isännöitsijäntodistukseen perustuen. Ostaja on myös velvollinen kertomaan myyjälle löytämistään virheistä, mikäli hän aikoo ostaa asunnon.

 

Asunto ja sen tarpeisto tulee tarkastaa ulkonaisesti, ja tarkastusvelvollisuus kattaa vain tilat, jonne on esteetön kulku. Pintamateriaaleissa esiintyvät selkeät poikkeamat tulee huomioida, mutta raskaampia kalusteita tarkastuksessa ei tarvitse siirrellä. Myöskään asunnon varusteita, kuten liettä, ei tarvitse kokeilla.

 

Ostajan tulee tarkistaa kaikki huoneiston hallintaan kuuluvat tilat, kuten kellarikomerot ja kylmäsäilytystilat. Myös taloyhtiön rakenteet, kuten julkisivu, kuuluvat ostajan tarkastusvelvollisuuteen. Ostajan ei edellytetä käyttävän ammattilaista tarkastuksen apuna, jollei asunnosta löydy selkeitä virheitä, joiden tarkastamiseen tarvitaan ammattilaista. Lisäksi jos myyjä antaa ostajalle tietoja, joissa on viitteitä mahdollisesta virheestä, ostajalle saattaa koitua erityinen tarkastusvelvollisuus.

 

 

Ostajan tulee lähtökohtaisesti voida luottaa myyjän antamiin tietoihin eikä annettuja tietoja tarvitse tarkistaa, jollei tähän ole erityistä syytä. Virheeseen ei kuitenkaan jälkikäteen voi vedota myyjän antamista virheellisistä tiedoista huolimatta, mikäli virhe on sellainen, että ostajan oletetaan tietäneen siitä ennen kaupantekoa. 

 

Mahdollisesta virheestä tulee reklamoida kaupanteon jälkeen kohtuullisessa ajassa, yleensä noin 3-4 kuukauden sisällä virheen havaitsemisesta. Myyjän vastuu virheistä jatkuu asunto-osakkeiden osalta kaksi vuotta hallinnan luovuttamisesta sekä kiinteistöjen osalta viisi vuotta hallinnan luovuttamisesta. Määräaikaa voidaan kuitenkin pidentää, mikäli myyjä on toiminut törkeän huolimattomasti tai kunnianvastaisesti.