Minkälainen on huono isännöitsijä?

Isännöitsijällä on iso rooli taloyhtiössä. Isännöitsijä toimii tavallaan kiinteistön toimitusjohtajana ja vastaa kiinteistön hallinnosta hallituksen antamien ohjeiden mukaisesti. Isännöitsijän valitsee taloyhtiön hallitus, joka myös määrittelee sen, minkälainen sopimus isännöitsijän kanssa solmitaan.

Isännöintialalla on tällä hetkellä sama ongelma kuin välitysalallakin: kuka tahansa voi perustaa isännöintiliikkeen omaamatta riittävää ammattitaitoa ja pätevyyttä. Huono ja epäpätevä isännöitsijä saattaa pahimmillaan tulla taloyhtiölle kalliiksi, kun tarvittavia peruskorjauksia ei tehdä ajallaan, ja isännöitsijä ei puutteellisesta ammattitaidosta johtuen osaa opastaa taloyhtiön hallitusta esimerkiksi lakiviidakossa ja korjausten kilpailuttamisessa.

Huono isännöitsijä ei toimi pitkäjänteisesti, oma-aloitteisesti ja ennakoivasti vaan tekee pelkästään rutiinihommat. Myös ontuva tiedottaminen sekä satunnainen ja harva yhteydenpito hallituksen jäseniin ovat merkkejä huonosta isännöinnistä. Huono isännöitsijä ei myöskään noudata hyvää isännöintitapaa eikä toimi palveluhenkisesti ja ihmisläheisesti.

Kiinteistönvälittäjiä syytetään kohtuuttomista palkkioista, mutta kiinnitetäänpä huomio vaihtelun vuoksi isännöintiin. Kesällä 2010 voimaan astunut uusi asunto-osakeyhtiölaki on tarjonnut joillekin isännöitsijöille todellisen rahasammon. Laki velvoittaa asukkaan tekemään kirjallisen ilmoituksen taloyhtiölle suuremmista korjauksista. Laissa itsessään ei ole mitään vikaa, sillä se antaa taloyhtiölle mahdollisuuden valvoa esimerkiksi märkätiloihin tehtäviä remontteja, ja toisaalta isännöitsijäntodistukseen kirjataan huoneistoon tehdyt isommat remontit ja niiden toteutusajankohta, mikä tarjoaa arvokasta tietoa asunnon ostamista harkitsevalle.

Valvontatyö on käytännössä yleensä isännöitsijän vastuulla, ja isännöitsijä puolestaan hinnoittelee itse valvontatyöstä aiheutuneet kustannukset. Taloussanomat teki lain voimaanastumisen jälkeen selvityksen, jonka mukaan korjauksista perittävät valvontakulut vaihtelevat merkittävästi. Märkäkulujen valvontakulut olivat selvityksen mukaan 400-1500 euroa ja lattiaremontin 200-600 euroa isännöitsijästä riippuen.

Joidenkin isännöitsijöiden harjoittama kohtuuton laskutus johtaa siihen, että kaikki asukkaat eivät tee lain vaatimaa ilmoitusta korjauksista. Tämä puolestaan ei ole kenenkään etu. Mikäli asukas kokee saaneensa kohtuuttoman laskun isännöitsijältä, hän voi olla yhteydessä ainoastaan taloyhtiön hallitukseen, joka vahvistaa, onko laskutus isännöintisopimuksen mukainen. Kun sopimukset solmitaan taloyhtiön ja isännöitsijän välillä, esimerkiksi kuluttajaneuvoja ei voi ottaa laskuihin kantaa.

Isännöitsijän osaaminen ja rooli taloyhtiöissä korostuu nykypäivänä korjausrakentamisen lisääntyessä ja asumisen laadun kehittyessä. Pätevä isännöitsijä onkin tulevaisuudessa erittäin tärkeä osakkaille ja isännöitsijän työ vaikuttaa jopa asuntojen arvoon, sillä hyvin hoidetuissa yhtiöissä asuntojen hintataso kehittyy osakkaiden kannalta suopeammin huonosti hoidettuihin yhtiöihin nähden.

Lisää uusi kommentti

Plain text

  • HTML-merkintää ei sallita.
  • Www-osoitteet ja email-osoitteet muutetaan automaattisesti linkeiksi.
  • Rivit ja kappaleet päätetään automaattisesti.