Minkälaista toimeksiantosopimusta sinun välittäjäsi käyttää?

Toimeksiantosopimus, jonka asunnon myyjä solmii välitysliikkeen kanssa, on yksi käyntikortti siitä, toimiiko välitysliike lakien ja asetusten mukaisesti ja noudattaako se hyvää välitystapaa. Työssäni olen törmännyt muun muassa yhden sivun mittaisiin toimeksiantosopimuksiin. Yhdelle sivulle on mahdotonta saada kirjattua kaikkia lain edellyttämiä asioita, jotka ovat tärkeitä muun muassa myyjän kuluttajaoikeuksien kannalta. Esimerkiksi Asuntoverkko-toimistojen käyttämä, kuluttaja-asiamiehen hyväksymä toimeksiantolomake on kolmesivuinen, ja sen lisäksi täytetään kolmesivuinen selostusliite. 
 
Selostusliitteeseen kirjataan tarkasti asunnon kuntoon, varustukseen sekä korjaushistoriaan liittyviä tekijöitä. Mikäli välittäjä ei käy näitä asioita läpi asiakkaan kanssa ja kirjaa niitä ylös, herää kysymys, hoidetaanko asunnon myyminen asianmukaisesti ja riskittömästi. Toimeksiantosopimuksella puolestaan pitäisi määritellä selkeästi myyjän ja välitysliikkeen väliset sopimusehdot. Asunnon myyjän ei kannata allekirjoittaa puutteellista toimeksiantosopimusta, sillä myyjän tulee allekirjoitusvaiheessa tietää, mihin hän sitoutuu sopimuksen allekirjoitettuaan. 
 
Pääsääntöisesti havaitsemiani puutteellisia toimeksiantosopimuksia ovat käyttäneet välitysliikkeet, jotka toimivat hyvin edullisilla välityspalkkioilla. Palkkiotason hyväksyessään myyjä hyväksyy samalla myös sen, että välitysliike ei välttämättä noudata lakia ja hyvää välitystapaa edes sopimuksen allekirjoitusvaiheessa. Tällöin voidaan miettiä, sujuvatko asiat myyntiprosessin aikana muutoin lakien ja asetusten mukaisesti ja vältytäänkö kaupanteon jälkeen ikävältä jälkipyykiltä. 
 
Vuoden ensimmäisen blogikirjoituksen myötä toivotan kaikille hyvää alkanutta vuotta sekä turvallisia asuntokauppoja!

Lisää uusi kommentti

Plain text

  • HTML-merkintää ei sallita.
  • Www-osoitteet ja email-osoitteet muutetaan automaattisesti linkeiksi.
  • Rivit ja kappaleet päätetään automaattisesti.