Asuntojen hintatilastojen luotettavuudesta

Kauppalehden toimittaja Kaija Lähteenmaa on päätynyt näkökulmassaan vertailemaan Tilastokeskuksen tilastoja Asuntoverkon asuntomarkkinakatsauksessa esitettyihin tietoihin. Asuntoverkon esittämät tilastotiedot perustuvat CGI:n (entinen Logica) Hintaseurantapalveluun, jonne tilastoidaan yli 900 välitystoimiston tekemät kaupat. Tilastokeskus puolestaan saa kauppahintatietonsa verottajalta, ja välittäjäkauppojen lisäksi tilastoihin sisältyvät yksityishenkilöiden tekemät kaupat. 
 
Lähteenmaa ihmettelee julkisuuteen esitetyissä tilastotiedoissa esiintyviä eroja ja vihjailee, että kiinteistönvälittäjät ja pankit haluavat antaa asuntokaupan tilanteesta todellista ruusuisemman kuvan mahdollisesti tilastotietoja kaunistelemalla tai vääristelemällä. 
 
Kiinteistönvälittäjät voivat CGI:n tilastojen pohjalta vertailla asuntojen keskineliöhintoja eri aikoina sekä niissä tapahtuneita euromääräisiä muutoksia. Tilastokeskus on puolestaan ilmoittanut perustavansa hintakehityksen tarkastelun indeksiin, jossa pyritään huomioimaan se, että eri aikoina myydään sijainniltaan, kooltaan ja iältään erilaisia asuntoja, ja korjaamaan nämä erot. 
 
Erilainen tilastointitapa selittänee suurimmaksi osaksi tilastotiedoissa esiintyviä eroja, mutta tietoihin vaikuttaa myös se, että Tilastokeskuksen tilastoissa mukana ovat myös rivitaloasunnot, kun taas Asuntoverkon asuntomarkkinakatsauksessa tarkasteltiin vanhojen kerrostaloasuntojen keskineliöhintojen kehitystä. 
 
Kuluttajan kannalta on toki hämmentävää, että eri toimijat lähettävät hintakehityksestä erilaista tietoa. Peräänkuulutan tällöin toimittajan vastuuta siitä, että artikkelissa kerrotaan selkeästi, mihin tilastokantaan tiedot pohjautuvat ja millä perusteella ne on laskettu eli puhutaanko esimerkiksi puhtaasti euromääräisistä muutoksista vai esimerkiksi johonkin indeksiin perustuvista laskelmista. 
 

Välittäjät hyötyvät jatkuvasti nousevista hinnoista?

 
Lähteenmaa pohjasi näkökulmansa siihen olettamaan, että kiinteistönvälittäjien ja pankkien kannattaa jatkuvasti toitottaa, että asuntojen hinnat ovat jälleen nousseet merkittävästi. Usein unohdetaan, että kiinteistönvälittäjien kannalta asuntojen tämänhetkisellä hintatasolla ei juuri ole merkitystä. Välityspalkkion määrä ei merkittävästi muutu, vaikka asuntojen hinnat laskisivat 20 prosenttia. Toisaalta jatkuva nousujohteinen hintakehitys erityisesti pääkaupunkiseudulla on jo johtanut siihen, että kuluttajat pitävät hintatasoa liian kalliina ja kauhistelevat jatkuvasti nousevia neliöhintoja. Onko tämä sitten kiinteistönvälittäjän etu?
 
Kun Lähteenmaa ilmoitti Asuntoverkon antavan markkinatilanteesta todellista positiivisemman kuvan, hän ”unohti” samalla mainita, että Asuntoverkon markkinakatsauksessa kerrottiin keskineliöhintojen laskeneen tammikuussa edelliseen kuukauteen nähden ja kauppamäärien tipahtaneen viime vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Olisi mielenkiintoista tietää, minkälaisia markkinakatsauksia toimittajat haluaisivat lukea, että he eivät pitäisi niitä liian positiivisina. 

Lisää uusi kommentti

Plain text

  • HTML-merkintää ei sallita.
  • Www-osoitteet ja email-osoitteet muutetaan automaattisesti linkeiksi.
  • Rivit ja kappaleet päätetään automaattisesti.